Sanasto

A  B  E  H  I  K  L  M  P  S  V  Y  Ö

 

A

Aurinkolämmitys

Järjestelmä, jolla auringon energiaa käytetään hyväksi lämmön ja lämpimän käyttöveden tuotannossa. Auringon energia lämmittää useimmiten talojen katolle asennettujen aurinkokeräinten sisällä kupariputkissa virtaavan vesi-glykoliseoksen, josta lämpö siirretään energiavaraajaan ja ohjataan edelleen talon putkistoon. Rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta noin neljännes voidaan tuottaa auringon avulla. Aurinkolämmitys tuottaa lämpöä noin kahdeksana kuukautena vuodessa. Järjestelmää voidaan käyttää öljylämmityksen rinnakkaislämmityksenä hybridilämmitysratkaisuissa.

B

Bioöljy

Öljytuote, jossa on biokomponentti. Biokomponentin raaka-aineita voivat olla mm. metsäbiomassa, muu kasvikunnan tuote tai esimerkiksi elintarvikejäte.

E

Energiatehokkuusluku eli E-luku

Energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergian laskennallinen kulutus lämmitettyä nettoalaa kohden. Vuotuinen energiamäärä sisältää lämmityksen, valaistuksen ja kodinkoneiden ja muiden sähköä käyttävien laitteiden energiankulutuksen.

Energiatodistus

Antaa yksinkertaisella tavalla kokonaiskuvaa talon energiatehokkuudesta ja auttaa vertailemaan rakennusten energiatehokkuutta. Perustuu E-lukuun, joka koostuu laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla. Uusille rakennuksille energiatodistus laaditaan rakennuslupavaiheessa. Olemassa oleville taloille energiatodistus tarvitaan myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Todistuksen laatii pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. Lisätietoa: www.motiva.fi

H

Hybridilämmitys

Kahden tai useamman eri energialähteen yhdistelmälämmitys, jossa eri energiamuotoja hyödynnetään lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuottamisessa vuorotellen eri vuodenaikoina.

Höylä IV -energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuus auttaa vähentämään päästöjä ja vastamaan muihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. Öljyalalla energiatehokkuussopimuksilla on pitkät perinteet. Höylä I kattoi vuodet 1997-2001, Höylä II vuodet 2002-2007 ja Höylä III vuodet 2008-2016. Höylä IV on solmittu vuosiksi 2017-2025. Tavoitteena on mm., että ainakin puolessa öljylämmityskiinteistöistä käytetään myös uusiutuvaa energiaa vuonna 2025. Höylä-sopimusten aikana energiatehokkuuden paraneminen on pienentänyt lämmitysöljyn kulutusta jo merkittävästi. Höylä-sopimuksen osapuolet ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Lämmitysenergia Yhdistys ry sekä lämmityspolttonesteitä toimittavat yhtiöt Neste, St1 ja Teboil. Toimeenpanijoina ovat Suomen Lämmitystieto Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

I

Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergian ulkoilmasta. Energia käytetään hyväksi lämmityksessä (vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä) ja lämpimän käyttöveden tuotannossa. Ilma-vesilämpöpumppua voidaan käyttää öljyn rinnakkaislämmityksenä hybridilämmitysratkaisuissa.

K

Kevyt polttoöljy

Kiinteistöjen lämmitysöljy eli kevyt polttoöljy on öljynjalostuksessa saatava keskitisle. Kevyt polttoöljy saa sisältää rikkiä enintään 0,1 painoprosenttia. Suomessa myydään pääosin vain rikitöntä (enintään 0,01 painoprosenttia rikkiä sisältävää) kevyttä polttoöljyä.

Kondenssikattila

Modernia teknologiaa oleva öljykattila, joka käyttää öljyn poltosta saatavan lämmön lisäksi myös savukaasuihin sitoutuneen lämpöenergian. Kattilan laskennallinen hyötysuhde ylittää näin 100 %.

L

Lämmitysöljylaadut

Lämmitysöljyjä on erilaisia, mm. kesälaatua ja talvilaatua. Kesälaatuista polttoöljyä voidaan käyttää yleensä ympäri vuoden, jos säiliö on sijoitettu sisälle rakennukseen tai maan alle niin, ettei öljyn lämpötila säiliössä tai putkistossa laske nollan alapuolelle. Talvilaatuista polttoöljyä käytetään talvisin, jos öljysäiliö on sijoitettu ulos tai se on muuten alttiina pakkaselle. Lämmitysöljyä markkinoivat yhtiöt neuvovat asiakkaita öljylaaduista, ja tietoa löytyy myös yhtiöiden verkkosivuilta.

Lämmönsäätölaitteisto (-automatiikka)

Säätölaitteet ohjaavat menoveden lämpötilaa ulkoilman lämpötilan, sisäilman lämpötilan tai molempien mukaan.  Huonekohtaisesti lämpötilaa voidaan ohjata pattereiden termostaattiventtiileillä tai lattialämmitysjärjestelmän huonetermostaatein, jotka ottavat huomioon mm. auringon säteilyn, valaistuksen, kodinkoneiden ja ihmisten tuottaman lämmön.

M

Matalaenergiatalo

Rakennus, jonka tilojen lämmitykseen ja jäähdyttämiseen kuluvan energian ominaistarve on välillä 26–50 kWh/mvuodessa. Vrt. passiivitalo.

Modulaarinen poltin

Poltin, jonka toiminta säätyy lämmityksen tarpeen mukaisesti, kun perinteiset polttimet toimivat on-off-periaatteella.

Mukavuuslämmitys

Lämmönjako, jossa esimerkiksi kosteiden tilojen laatoitetut lattiapinnat pidetään miellyttävän lämpöisinä, vaikka rakennusta ei muuten kesäisin lämmitettäisikään.

P

Passiivienergiatalo

Rakennus, jonka tilojen lämmitykseen ja jäähdyttämiseen kuluvan energian ominaistarve on enintään 25 kWh/mvuodessa. Vrt. matalaenergiatalo.

S

Samepiste

Lämmitysöljyn samepiste kertoo öljyn alhaisimman varastointilämpötilan. Lämmitysöljyt on varastoitava aina samepistettä korkeammassa lämpötilassa, jotta öljyn parafiinit eivät kiteydy ja laskeudu säiliön pohjalle.

V

Vesikiertoinen lämmönjako

Lämmönjakojärjestelmä, joka perustuu putkistossa kiertävän lämpimän veden käyttöön lämmön siirrossa ja lämmönjaossa huoneilmaan. Öljykattilassa tai muussa lämmöntuottoyksikössä lämmitetty vesi jaetaan huoneiden lämmitykseen yleisimmin lattialämmityksen tai pattereiden avulla. Nykyään suositaan matalalämpöjärjestelmiä, jossa kiertävän veden lämpötilaa pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena. Vesikiertoinen lämmönjako soveltuu kaikkiin energiamuotoihin.

Vuodenaikalämmitys

Useamman eri lämmitysmuodon hyödyntäminen lämmityksessä ja lämpimän käyttöveden tuotannossa vuodenaikojen vaatimusten mukaisesti. Toimii esimerkiksi siten, että öljylämmityksellä hoidetaan lämmöntuotanto talvisin pakkasjaksojen aikana ja muina vuodenaikoina hyödynnetään mahdollisimman paljon uusiutuvia energiamuotoja, kuten aurinkolämpöä ja/tai ilma-vesilämpöpumppua.

Y

Yksiputkijärjestelmä/kaksiputkijärjestelmä

Nykyisin suositeltavassa yksiputkijärjestelmässä käyttämätön öljy palautuu öljysäiliön sijasta kiertolaitteeseen. Se käytetään ennen kuin säiliöstä imetään lisää öljyä polttimelle. Vanhoissa kaksiputkijärjestelmissä käyttämätön öljy puolestaan palaa takaisin öljysäiliöön. Huollon yhteydessä tulee vanhat kaksiputkijärjestelmät muuttaa turvallisemmiksi yksiputkijärjestelmiksi.

Ylitäytönestin

Elektronisesti toimiva ylitäytönestin sulkee öljyn tulon öljysäiliöön automaattisesti, kun säiliö on täyttynyt. Ylitäytönestimet tulivat Suomessa pakollisiksi 1970-luvulla sekä vanhoihin että uusiin säiliöihin. Sen jälkeen valmistettuihin öljysäiliöihin ylitäytönestin kuuluu vakiovarusteena. Ylitäytönestimen toimivuus tulee tarkistaa aika ajoin.

Ö

Öljypoltin

Öljypoltin on öljylämmitysjärjestelmän osa, jonka tehtävä on lämmittää lämmityskattilan vesi halutun lämpöiseksi. Kattilatermostaatti ohjaa polttimen käynnistymistä ja pysäytystä. Kattila-poltinyhdistelmä mitoitetaan kiinteistön lämmöntarvetta ja lämpimän käyttöveden tarvetta vastaavaksi. Poltin muuttaa öljysäiliöstä tulevan nestemäisen öljyn hienojakoiseksi sumuksi, jossa öljyn ja ilman seos saa aikaan mahdollisimman täyden palamisen. Öljypolttimen huolto- ja asennustyöt ovat luvanvaraisia töitä, joten niitä saavat tehdä vain siihen koulutetut ammattilaiset.

Öljysäiliö

Sisätiloihin tai ulos maan päälle tai maan alle asennettu muovinen tai teräksinen öljyn varastoimiseen tarkoitettu säiliö. Omakotitalojen öljysäiliöt ovat tilavuudeltaan yleensä 1000–2000 litraa. Tärkeillä pohjavesialueilla maanalaiset säiliöt on tarkastettava työhön erikoistuneella liikkeellä vähintään 10 vuoden välein. Suositeltavaa on kuitenkin sijainnista riippumatta tarkastaa säiliö 5-10 vuoden välein riippuen säiliön iästä ja kuntoluokituksesta.