Asuntomessuilla etsitään yhä tulevaisuuden kotia – tekniikka muuttuu, hyvän asumisen perusasiat säilyvät

Millainen on hyvä tulevaisuuden koti? Samaa kysymystä pohdittiin Asuntomessuilla jo 40 vuotta sitten. Lämmöllä-lehden artikkeli vertaa vuoden 1986 Imatran Asuntomessujen asumisratkaisuja tämän päivän messukoteihin – ja osoittaa, että tekniikan valtavasta kehityksestä huolimatta moni hyvän kodin perusasia on säilynyt ennallaan.

Vuonna 1986 Lämmöllä-lehti kiinnitti messutaloissa huomiota erityisesti asumisen toimivuuteen. Tarkastelussa olivat muun muassa pesu- ja kodinhoitotilat, ilmanvaihto sekä lämmitys. Lämmityksessä esiteltiin esimerkiksi vesikeskuslämmitystä ja pienikokoisia öljylämmitysyksiköitä. Jo silloin tavoitteena oli, että talotekniikka olisi tehokasta, helppokäyttöistä ja mahdollisimman huomaamaton osa kodin arkea.

Neljänkymmenen vuoden aikana vaatimukset ovat kasvaneet. Nykyisissä kodeissa huomio kiinnittyy asumismukavuuden lisäksi energiatehokkuuteen, vähähiilisyyteen, aurinkosähköön, lämpöpumppuihin, automaatioon ja älykkääseen energiankäyttöön. Talotekniikkaa on enemmän kuin koskaan, mutta asukkaan näkökulmasta tavoite on edelleen sama: järjestelmien pitäisi toimia taustalla ilman jatkuvaa säätämistä.

Myös käsitys ihanteellisesta pientalosta on muuttunut. Nykyisin toiveissa on usein maltillisen kokoinen, noin 80–120-neliöinen koti, jossa tilat käytetään tehokkaasti. Pienempi pinta-ala merkitsee samalla pienempää energiankulutusta ja ylläpidon tarvetta. Kodeilta odotetaan lisäksi muuntojoustavuutta, jotta sama talo voisi palvella asukkaitaan erilaisissa elämäntilanteissa.

Kesän 2026 Lempäälän Asuntomessuilla katse ulottui yksittäisistä taloista koko asuinympäristöön. Saikan messualueella korostuivat ilmastoviisaus, luonnon monimuotoisuuden huomioiminen sekä tiivis ja kaupunkimainen rakentaminen. Tulevaisuuden kotia ei siis enää tarkastella irrallisena rakennuksena, vaan osana ympäristöä ja laajempaa energiajärjestelmää.

Öljylämmittäjänkin kannalta neljän vuosikymmenen vertailu on kiinnostava. Vesikiertoinen lämmönjako on edelleen käyttökelpoinen pohja, jonka yhteydessä lämmönlähteitä voidaan kehittää ja yhdistellä. Nykyisessä pientalossa öljylämmityksen rinnalla voi toimia esimerkiksi lämpöpumppu tai aurinkoenergia, ja automaatio voi auttaa eri energialähteiden hyödyntämisessä.

Tekniikka siis muuttuu, mutta hyvän kodin perusajatus kestää aikaa. Kodin pitää olla toimiva, terveellinen, mukava ja asukkaidensa tarpeisiin sopiva – ja talotekniikan tehtävänä on tehdä arjesta helpompaa, ei monimutkaisempaa.

📄 Lue koko artikkeli:
Asuntomessuilla etsitään yhä tulevaisuuden kotia