Lisäeristämisellä säästöä lämmityskuluihin
Vanhan öljylämmitteisen omakotitalon yläpohjan lisäeristyksellä voi saavuttaa huomattavaa energiansäästöä ja asumismukavuuden parantumista. Lämmöllä-lehti sukelsi aiheeseen ja kysyi asiantuntijalta vinkkejä.
Menneiden vuosikymmenten omakotitalot on rakennettu aikana, jolloin energiatehokkuusnormit eivät olleet yhtä tiukkoja kuin nykyään. Lisäeristys on helppo ja kustannuksiltaan maltillinen keino vähentää iäkkäämmänkin kodin lämpöhukkaa ja pienentää lämmityskustannuksia ilman lämmitysmuodon vaihtamista.
Ekovillan liiketoimintajohtaja Ville Koskelo kertoo, että lisäeristämistä ja eristysten uusimisia tehdään nyt ahkerasti etenkin kalliin energialähteen taloihin. Myös 2000-luvun taloja lisäeristetään paljon.
– Edes 2010-luvulla eristeet eivät usein ole olleet sitä paksuusluokkaa, mitä nykyään edellytetään. Nykypäivänä vaaditaan tietty U-arvo yläpohjiin, ja se tarkoittaa keskimäärin 450–500 milliä villaa materiaalista riippuen. Eri villoissa on eri lämpöarvot.
Markkinoilla on tarjolla monenlaisia eristemateriaalivaihtoehtoja, kuten polyuretaani ja mineraalivillat eli kivi- tai lasivilla. Lisäksi eristyksessä käytetään erilaisia puukuitueristeitä, kuten kierrätetystä puukuidusta valmistettua selluvillaa. Näistä kaikki ovat hyviä vaihtoehtoja. Sopivan materiaalin valinta riippuu talon rakenteista, budjetista sekä siitä, haluaako esimerkiksi panostaa mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen.
Viime vuosina puukuitu on kasvattanut suosiotaan ekologisena ja kosteudensäätelykykyisenä eristemateriaalina. Hengittävyytensä vuoksi se sopii kaikkien muiden eristemateriaalien päälle, mikä tekee puukuidusta turvallisen valinnan lisäeristämiseen.
Lisäeristämisen hyödyt
Ammattilaisen tekemänä lisäeristys on vaivaton ja nopea toimenpide, joka voidaan tehdä vuodenaikaan katsomatta. Toisin kuin usein kuvitellaan, se ei vaadi suurta investointia ja takaisinmaksuaika on suhteellisen lyhyt.
– Pientaloissa monesti ajatellaan, että energiaremontissa ikkunat ovat se juttu. Todellisuudessa energiansäästön vuoksi niille ei kannata tehdä mitään ennen kuin yläpohja on kunnossa. Omakotitaloissa kattopinta-ala on yleensä suuri suhteessa seiniin. Sieltä yläpohjasta se lämpö karkaa, Koskelo vinkkaa.
Lisäeristyksellä saavutettava säästö riippuu monista tekijöistä, kuten eristettävästä alasta, valitusta eristemateriaalista, talon erityispiirteistä sekä lämmönlähteen kulloisistakin hinnoista.
– Välillä mennään jopa yli tuhannen euron säästöön vuodessa, mutta yleensä puhutaan sadoista euroista. Joissakin taloissa vuosisäästö on muutamia satasia, toisissa 400 tai 500 euroa.
Usein eristämisen yhteydessä puhutaan lämmön säästämisestä, mutta asialla on myös käänteinen puoli: lisäeristys tuo viilennystä kesällä ja auttaa pienentämään energiankulutusta tätäkin kautta.
– Jos vintillä on helteillä 50 astetta, niin onhan sillä iso merkitys, meneekö se lämpö läpi huoneisiin, Koskelo toteaa.
Säästön lisäksi eristyksen parantaminen ja energiatehokkuuden kasvattaminen voivat nostaa talon arvoa ja tehdä siitä houkuttelevamman potentiaalisille ostajille.
Tuumasta toimeen
Lisäeristystyötä ei kannata tilata summamutikassa. Ensin on fiksua pyytää maksuton lisäeristyskartoitus. Koskelo arvioi, että noin joka viides kartoitetuista rakennuksista vaatii jonkinlaisia lisätoimenpiteitä.
Ammattilaiset piipahtavat tekemässä kuntokartoituksen ja antavat sen pohjalta tarjouksen. Kun asiakas hyväksyy tarjouksen, sovitaan asennusaika.
– Yleensä se on muutama tunti, niin lisäeristeet ovat valmiina katolla. Itse työ ei vaadi asiakkailta välttämättä edes paikalla oloa. Toki joissakin omakotitaloissa voi olla sisäkautta kulku yläpohjaan, mutta pääsääntöisesti teemme lisäeristyksen toimenpiteet ulkokautta päätyluukusta tai kattoluukusta. Asukkaille se on hyvin nopea, päivän aikana tehtävä vaivaton homma, Koskelo kuvailee.
Energiansäästö voi olla huomattavan suuri, erityisesti jos vanha eristys on puutteellinen tai huonountoinen. On kuitenkin hyvä huomata, että lisäeristys ja eristeiden vaihto ovat kaksi eri asiaa. Jos vanha eriste on hyväkuntoinen ja höyrysulku kunnossa, pelkkä lisäeristys riittää. Jos taas eristeet ovat huonossa kunnossa, voi edessä olla isompi työ.
Huonokuntoisen eristeen päälle uutta puhaltaessa syntyy nopea eurosäästö, mutta huonossa lykyssä myös tikittävä aikapommi.
– Villojen vaihtoon eli yläpohjasaneeraukseen menee väkisinkin muutama päivä toimenpiteineen aina desinfiointia myöten.
Mitä se sitten maksaa?
Koskelon arvion mukaan lisäeristämisen hintaluokka liikkuu tavanomaisissa omakotitaloissa noin
1 500 ja 3 000 euron välimaastossa, kun taas eristyksen uusimisessa puhutaan jo 5 000–15 000 euron haitarista.
– Yleinen käsitys on, että lisäeristys olisi hirveän kallis ja työläs projekti, mutta se on hyvin edukas ja nopea energiaremontti, joka maksaa itsensä takaisin jo lyhyellä aikavälillä. Yleisesti ja teoreettisesti voisi sanoa, että 2–5 vuodessa. Tämä toki riippuu siitä, millä talo lämpiää ja mitä muuta samalla joudutaan tekemään, Koskelo pohtii.
– Hinta riippuu jonkin verran siitäkin, joudutaanko tekemään tuulenohjaimia tai piipun palovilloituksia. Piippujen palovilloituksia joudutaan tänä päivänä korjaamaan aika paljonkin.
Osaava tekijä voi suunnata rautakauppaan ja hoitaa lisäeristämisen itse. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos eristämisestä ei ole kummemmin kokemusta – tai jo pelkästään ajansäästön vuoksi.
– Jos eristettävä alue on pieni, se on helppo tehdä itsekin. Tavanomainen pientaloon puhallettava villan määrä on kuitenkin 20 kuutiota. Se on jo aika kova homma omin voimin, Koskelo kertoo.
Hän lisää, että lisäeristyksen tuoma hyöty on ensisijaisesti kustannussäästö. Jos kodin sisäilman nykyistä laatua haluaa parantaa, voi olla syytä harkita yläpohjan saneerausta eli villojen vaihtoa ja höyrysulun korjaamista. Yläpohjassa on usein “eloperäistä porukkaa” kuten hiiriä papanoineen, ja jos vanhoista villoista on hävinnyt eristävyys, voi villapöly tulla sisälle ja vaihto olla tarpeen.
– Monesti lisäeristys on hyvä ja paras ratkaisu. Joskus ei. Tutkiminen on tärkeää. Kodin lisäeristystä harkitsevalle ammattilaisen tekemä tarvekartoitus on hyvä alku onnistuneelle projektille.
Esimerkkilaskelma öljylämmitteiseen kotiin
Jyväskylässä sijaitseva 150 m2 talo, jossa on 250 mm vanhaa eristettä pohjalla: 200 mm lisäeristyksellä säästö on 270 € vuodessa öljyn hinnalla 1,53 €/l ja kattilan hyötysuhteen ollessa 90 %.
Taustatiedot:
Öljyn energiasisältö: 1l = 10 kWh
Hyötysuhde: 90 %
Öljyn hinta: 1,53 €/l
Lämmitysenergian hinta: 0,170 €/kWh
Sijainti: Jyväskylä
Pinta-ala: 150 m2
Vanha U-arvo: 0,22
(250 mm mineraalivilla)
Säästö:
Uusi U-arvo: 0,09 (200 mm Ekovilla)
Energiakulutus yp ennen 3025,3 kWh/vuosi
Energiakulutus yp jälkeen 1433,1 kWh/vuosi
Teksti Kreetta Rautio