Öljylämmityksellä on tärkeä rooli huoltovarmuuden ylläpitäjänä

Onko öljylämmityksestä luopuminen iso virhe huoltovarmuuden kannalta? Tätä kysyy fiskarsilainen Kari Melander ja haastaa pohtimaan, tekeekö sähköriippuvuus yhteiskunnasta haavoittuvan. Melanderille öljylämmitys on luotettava ja huoleton ratkaisu, joka sopii karavaanarin liikkuvaan elämään.

Valtioneuvoston asetus öljylämmityksestä luopumisen avustuksista pientaloissa on nostanut esiin kysymyksiä, jotka mietityttävät Fiskarsissa asuvaa diplomi-insinööri Kari Melanderia: Onko liiallinen riippuvuus sähköstä huoltovarmuuden kannalta jopa tuhoisa riski? Onko öljylämmityksestä luopuminen iso virhe?

– Romaniassa nähtiin tammikuussa 2022, mitä voi tapahtua, kun sähköverkkoon kohdistuu ylikuormitus. Tilanne oli vähällä aiheuttaa sähköverkon kaatumisen puolessa Euroopassa. Vaikka päästöjen vähentäminen on elintärkeää, onko sähköistäminen ainoa keino tähän? Melander kysyy.

Pitkän uran tekniikan alalla tehnyt Melander korostaa öljylämmityksen merkitystä erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta. Kun puhutaan energianlähteistä ja niiden ympäristövaikutuksista, unohdetaan usein, että uusiutuvien öljytuotteiden käyttäminen on tehokas tapa vähentää päästöjä nopeasti.

– Valtio voisi osallistua tähän muutokseen tukemalla uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöä esimerkiksi verotusta keventämällä.

Suomessa on edelleen noin 128 000 öljylämmitteistä pientaloa, jotka ovat tulevina talvina pelastamassa kansalaisia sähkön sääntelyltä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Olkoonkin, että viime talvena poikkeus­oloihin varautuneet suomalaiset selvisivät ilman suunniteltuja sähkökatkoksia. Jos nyt 100 000 toimivaa pientalojen öljykattilaa korvattaisiin 16 kW:n ilma­vesilämpöpumpuilla, tarvittaisiin 1600 MW:n teho.

Toiveissa lisää puhetta huoltovarmuudesta

Yhteiskunnan huoltovarmuudesta Kari Melander kaipaisi enemmän julkisia puheenvuoroja ja uutisointia.

– Viimeksi kesällä oli Helenin voimala pois käytöstä, ja taajuus alkoi laskea. Ei juuri puhuttu siitä, että se olisi voinut jopa kaataa koko sähköverkon. Etenkin jos ydinvoimaloiden seisaukset ja tuuleton kausi olisivat sattuneet vielä samaan aikaan, hän miettii.

Melander itse viritteli keskustelua Tekniikan Maailman verkkolehdessä öljylämmityksestä luopumisen järkevyydestä. Aihe kiinnosti ja keräsi monenlaisia kommentteja.

– Monet maininnat aurinkopaneeleiden hyödyntämisestä olivat ihan relevantteja, mutta entä kun ongelmia ilmenee helmikuun pakkasilla? Se ei paljon lämmitä.

Öljylämmitteisen omakotitalon omistajana Melander painottaa, että liikenteen sähköistyminen on yksi asia, mutta asuminen ja kodit ovat toinen. Sähköautot ja liikkuminen ei ole kaikkein välttämättömin ja kriittisin asia, mutta kun kaikki halutaan sähkön varaan, miten käy asumisen ja tärkeiden toimintojen, jos sähköverkkoon kohdistuu kyberhyökkäys?

– Koetaanko silloin, että talot jäätyvät sähkökatkon aikana helmikuussa? Vesiputket hajoavat, ja asukkaita pahimmillaan jopa kuolee kylmyyteen.

Melanderien talossa Fiskarsissa on varauduttu mahdollisiin sähkökatkoihin sähkön ohisyötöllä aggregaatilla öljypolttimelle ja kiertovesipumpulle. Vaikka teknologian kehitys on mahdollistanut useita vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja, niiden sähkönkulutus – esimerkiksi lämpöpumppujen osalta – on huomattava.

– Tällöin varautuminen sähkökatkoihin on haastavaa. Suora sähkölämmitys on huoltovarmuuden kannalta kaikkein vaarallisin lämmitysmuoto, Melander sanoo.

Kari Melander asuu vaimonsa kanssa vuonna 1960 valmistuneessa noin 240-neliöisessä omakotitalossa, jonka he hankkivat omistukseensa 1993. Puurakenteisen talon keskikerrokseen sijoittuvat kaksi makuuhuonetta, keittiö, olohuone sekä vaatehuone ja WC. Kellarikerroksessa on saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen lisäksi pannuhuone ja polttoainevarasto. Taloa on huollettu ja remontoitu säännöllisesti. Sisällä on tehty pintaremonttia, ja niin sauna kuin wc on uusittu. Tiilikatto vaihdettiin konesaumatuksi peltikatoksi ja ikkunat uusittiin vuonna 1993. Vintti valmistui asuinkäyttöön 2000-luvun alussa.

Melanderien talon pääasiallinen lämmitysmuoto on öljy, joka Karin mukaan kattaa noin 80 % talon lämmityksestä. Asuinkäyttöön remontoituun vinttikerrokseen lämpö nousee rappukäytävän kautta, eikä vintin suoraa sähkölämmitystä ja sähköpattereita juurikaan tarvita.

– Vuonna 1993 uusittu kattila on talossa ainakin kolmas laatuaan. Polttimen vaihdoimme 2009, ja kattilassa on myös varalla 6 kW:n sähkövastukset.

Poikkeusoloilla ja maailman ikävillä tapahtumilla on ollut vaikutusta Kari Melanderin öljyn ja sähkön hankintaan.

– Kun sota Ukrainassa syttyi, tilasin vielä samana aamuna öljyä, kun hinta ei ehtinyt merkittävästi nousta. Kun sitten edullinen sähkösopimus loppui toukokuun lopussa, tein kahden vuoden sopimuksen reilun 12 snt/kWh hintaan ja laitoin öljyn palamaan. Nyt syksyllä on taas öljyn tilaaminen ajankohtaista, vaikka sitä onkin hyvin riittänyt.

Öljylämmitys on karavaanarin huoleton valinta

Melanderit ovat aktiivisia karavaanareita, jotka reissuillaan voivat olla turvallisin mielin luotettavasti toimivan öljylämmityksen suhteen. Yleensä sähkön kulutus talossa on vähäistä, ja aina karavaanireissun jälkeen sähkön siirtoyhtiö ihmettelee kulutuksen kasvua.

– Öljylämmitys on ollut meille huoleton ratkaisu. Olemme usein poissa kotoa, mutta hälytysjärjestelmän sovelluksella pystymme puhelimesta seuraamaan talon lämpötiloja ja mahdollisia sähkökatkoja. Aggregaatti varmistaa, että talo pysyy lämpimänä ilman toimivaa sähköverkkoa ja samalla jääkaappi ja pakastin kylminä, kertoo Melander.

Melanderin talon lämmityslaitteiston kaikki huollot hoitaa tuttu nuohousliike, ja joskus paikalla on käynyt LVI-liikkeen huoltomies.

– Kun nuohooja puhdistaa kattilan ja polttimen, hän näkee palojäämien väristä, että kaikki toimii oikein. Viimeksi hän osasi kysyä, onko kattila ollut pitkään pois päältä, kun se oli ollut kuukauden kylmänä.

Toive hallitukselle: energiapolitiikka raiteilleen

Lämmitystaparemonttien tukipolitiikka, jolla kannustetaan lämmittäjiä vaihtamaan öljy­ämmitys esimerkiksi ilmavesilämpöpumppuihin, ei saa Kari Melanderilta täysiä pisteitä. Etenkään jos asukkaalla on käytössään toimiva ja hyväkuntoinen laitteisto.

– Toimivaa järjestelmää ei kannata purkaa vaan käyttää loppuun. Romuttaminen on järjetöntä. Päinvastoin jo puretut öljykattilat pitäisi säästää pahan päivän varalle ja uusiokäyttöön tai varaosiksi. Luopumisen sijaan kannattaisi tukea ohjata uusiutuvan lämmitysöljyn käyttöön siirtymiseen. Tulevaisuudessa painotuksen pitäisi olla vetytaloudessa.

Kesäkuussa työnsä aloittaneelta hallitukselta Melander toivoo, että se ensinnäkin pysyy pystyssä ja saa energiapolitiikan Suomessa raiteilleen. Edellinen hallitus oli liiaksi EU:n talutusnuorassa, hän tuumaa.

– Suomi haluaa olla edelläkävijä, vaikka todelliset ongelmat ovat ihan muualla kuten Kiinassa, Intiassa, Venäjällä, Brasiliassa, jopa Saksassa. EU:ssakin on valtioita, jotka tekevät, mitä haluavat.

Tilava öljylämmitteinen talo Fiskarsissa

• Puurakenteisen talon valmistumisvuosi 1960
• Nykyisillä omistajilla vuodesta 1993
• Keskikerroksen lisäksi tilaa on reilusti myös vinttikerroksessa ja kellarissa,
  jossa sijaitsee mm. kodinhoito- ja askartelutila
• Tontin pinta-ala 2 100 m²
• Öljylämmitys, varalla sähkö
• Vesikiertoiset patterit
• Öljysäiliön tilavuus 3500 l
• Öljykattila uusittu 1993
• Öljypoltin uusittu 2009, tarkistus ja huolto nuohouksen yhteydessä
• Öljylämmitys varmistettu aggregaattivalmiudella sähkökatkon varalta
• Pannuhuoneen kupariputket on vaihdettu komposiittiin 2011
• Kylpy- ja pukuhuoneessa vesikiertoinen lattialämmitys

Teksti Marko Sirviö