Mitä uutta lämmitykseen EU:sta?

Lämmitystekniikkapäivät 2023 -tapahtumassa ympäristöneuvos Maarit Haakana taustoitti puheen- vuoronsa alussa, että heinäkuussa 2021 komissio antoi 55-valmiuspaketin, josta usein puhutaan Fit for 55 -valmiuspakettina.

55 valmiuspaketti toteuttaa EU:n ilmastolakia. Se antaa ehdotuksia keinoista, joilla EU vähentää päästö jään vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Myöhemmin yhteensä 12:een toisiinsa liittyvään lainsäädäntöehdotukseen saatiin täydennyksiä. Niistä yksi esimerkki on Suomessa paljon mediassa esillä ollut rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin lisäksi Haakana mainitsi esityksessään muita lämmityksiin liittyviä aiheita kuten energiatehokkuusdirektiivin, taakanjakoasetuksen, tieliikenteen ja rakennusten pää stökaupan ja sosiaalisen ilmastorahaston.
– Nämä kaikki jollakin lailla kytkeytyvät rakennusten lämmitykseen, rakennusten erillislämmitys ja öljylämmitys mukaan lukien, hän sanoi.
Maarit Haakanan mukaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ei ole vielä valmis, vaikka siitä paljon on mediassa puhuttukin.
– Lyhyesti sanottuna keskeisenä tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Erityistavoitteena on korjausrakentamisen määrän ja perusteellisuuden lisääminen.

Komission, parlamentin ja neuvoston välisissä kolmikantaneuvotteluissa pyritään pääsemään tulokseen lopullisesta direktiivistä – sen sisällöstä ja voimaantulosta. Käytännössä neuvottelut tapahtuvat tämän vuoden syksyllä, ja ehkä loppuvuodesta 2023 sopu on saavutettu. Kansallisesti direktiivi tulisi voimaan arviolta vuoden 2026 aikana.
– Julkisuudessakin esillä olleet direktiiviehdotuksen keskeiset aihepiirit liittyvät olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, uudisrakentamisen päästöttömyysasiaan ja aurinko- energiajärjestelmien lisäämiseen rakennuksiin, Haakana sanoi.

Ehdotuksessa asetettiin energiatehokkuudeltaan huonoimmille olemassa oleville rakennuksille vähimmäistasot, eli energiatehokkuusluokat, sekä aikataulut näiden saavuttamiselle. Nämä koskivat sekä asunrakennuksia että muita rakennustyppejä. Olemassa olevien asuinrakennusten on ehdotuksen mukaan saavutettava uusi vähimmäistaso viimeistään vuoden 2030 alussa ja muiden rakennusten hieman nopeammin, viimeistään vuoden 2027 alussa. Energialuokat, jotka pitää saavuttaa, ovat parlamentin ehdotuksessa D ja E ja komission ehdotuksessa E ja F. Komission ja parlamentin ehdotukset liittyvät myös siihen, että energian- todistusluokitus täytyy muuttaa jo ennen kuin korjausvaatimukset tulevat sovellettaviksi.
– Meillä Suomessa komission ehdotuksen arvioitiin tuovan korjausten kohteeksi noin 500 000 rakennusta, joista oli yli 400 000 omakotitalouksia. Parlamentin vaatimus on vielä tiukempi, sanoi Maarit Haakana. Suomen kanta on ollut, että komission ehdotuksen vaatimuksiin suhtauduttiin kriittisesti. Haatajan mukaan toinen kohtuullisen vaikea aihepiiri on, että direktiiviehdotuksen mukaan uudisrakennusten on jatkossa oltava päästö ttömiä rakennuksia.

Katso Maarit Haakanan esityksestä myös:

• Fossiiliset polttoaineet ja kattilat EPBD:ssä
• Asetusehdotus kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (ESPR)
• Energiatehokkuusdirektiivi (EED)
• Taakanjakoasetus (ESR)
• Päästökaupan laajentaminen (ETS2)

Tämä artikkeli oli mukana Oiline-uutuskirjeessä 1/2023