Sanna Marinin hallitus tekee energia-alalla piperryspolitiikkaa

Uusiutuva lämmitysöljy on historiallinen innovaatio, mutta hallitus katsoo menneeseen

Suomen hallitus painostaa marginaalista ikääntyneiden kansalaisten joukkoa suhteettoman kalliisiin remontteihin vanhentuneiden käsitysten vuoksi. Se on tilanne öljylämmityksen kohdalla. Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteena luopua fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä 10 seuraavan vuoden aikana. Nykyaikaisin ja vihrein tapa tähän olisi panostaa markkinoilla olevan uusiutuvan lämmitysöljyn käytön yleistymiseen. Mutta hallituksen koko fokus on öljylämmitysteknologiasta eroon pyrkimisessä. Kyse on piperryspolitiikasta, josta puuttuu näkemys ja ymmärrys kokonaiskuvasta. Puutteet ovat tulleetkin jo esiin hallituksen tukiratkaisuissa.

Suomen hallitus tulkitsee omaa hallitusohjelmaansa epätarkasti. Lämmitysenergian osalta koko panostus on öljylämmittämisen lopettamisessa, vaikka hallitusohjelma linjaa tavoitteeksi fossiilisesta öljystä luopumisen.

– Hallituksen toiminta öljylämmittämisen suhteen on piperryspolitiikkaa, josta puuttuu näkemys ja ymmärrys kokonaiskuvasta. Tässä tuntuu nyt olevan tärkeintä se, että heidän toimintansa näyttäisi vihreältä ja vastuulliselta. Ei se, mikä olisi eniten eduksi suomalaisille ja ympäristölle, Lämmitysenergia Yhdistyksen erityisasiantuntija Eero Otronen toteaa.

Hallitusohjelmassa lukee: ”fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. — Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla”.

– Fossiilisen öljyn kuluttajakäytöstä luopuminen on oikein terve ja nykyaikainen tavoite. Se on myös aivan mahdollinen toteuttaa, sillä markkinoilla on jo 100-prosenttisesti uusiutuvaa lämmitysöljyä, joka toimii täysin vastaavasti kuin fossiilinen polttoöljy. Siksi öljylämmittäjiä kannattaisi kannustaa siirtymään siihen. Mutta hallituksen fokus ei ole polttoaineessa, vaan koko öljylämmitysteknologiasta eroon pyrkimisessä. Se ei ole ympäristön suojelemista, vaan sekä lompakkoa että ympäristöä kuormittavien kalliiden remonttien edistämistä, Otronen sanoo.

Marginaalinen ryhmä ja huonosti kohdennettu

Hallitus kannustaa siirtymää öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin raha-avustuksilla. Niitä jakaa kaksi tahoa; Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Noista ELY-keskus jakaa rahaa nimenomaisesti pientalossa asuville öljylämmityksestä luopujille. Koko maan avustuspäätökset on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Maaliskuun loppupuolella Pirkanmaan ELY-keskukseen oli saapunut 12 317 avustushakemusta. Rahaa on saanut 5503 pientaloasujaa. Rahaa ei ole saanut 289 hakemusta.

– Hakemusten lukumäärä on päivitetty viimeksi 29.3. Avustusta oli ELY:ltä hakenut 9,5 prosenttia ensisijaisesti öljyllä lämpiävistä suomalaisista pientaloista. Jo 10 viime vuoden ajan öljylämmittäjien määrä on pienentynyt keskimäärin vuosittain 3,9 prosentin eli 5000 asunnon vuositahtia. Vapaa- ja markkinaehtoisesti, ilman valtionapua, Otronen kertoo.

Lämmitysmuodonvaihdosremontti maksaa öljylämmitteisessä omakotitalossa 10 000–20 000 euroa. Avustusta lämmitysmuodonvaihdosremontteihin saa enintään 4000 euroa. Enemmistö nykyisistä öljylämmittäjistä on eläkeiässä. 31 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja 42 prosenttia yli 70-vuotiaita. Iso osa heistä asuu haja-asutusalueella keskimääräistä suomalaista taloa vanhemmassa talossa.

– Ei tämä ole vanhassa talossa asuvalle ikäihmiselle suunnattu avustus. Tuollaista avustusta hakevat ensimmäisinä he, jotka olisivat tehneet vastaavan remontin muutoinkin, ja sitten he, joilla ei ole taloudellista estettä remontille. Se on toki iloinen asia, että valtio tukee verovaroin öljylämmittäjiä heidän remonteissaan. Mutta kysymyksiä nousee hallituksen rahankäytöstä ja sen epäsuhdasta tavoitteen sekä käytännön suhteen, Otronen kommentoi.

Öljylämmitys on ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä noin 130 000 suomalaiskodissa. Osuus Suomen kaikista asuntokunnista on noin 4,7 prosenttia. Öljylämmittäjien osuus suomalaisista on marginaalinen, lukumäärä on pienentynyt vuosikausia ja pienentymistahti vain kiihtyy vapaa- ja markkinaehtoisestikin. Nykyvauhdilla viimeinen öljykattila sammuu vuonna 2045.

Hallituksen arvio meni jo metsään

Ympäristöministeriö kertoi helmikuun lopussa, että lämmitysmuodonvaihdosremontteihin viime vuodelle budjetoitu 28 miljoonaa euroa jaettiin kokonaan. Hallitus oli arvioinut summan riittävän 10 000 asunnon lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen. Todellisuudessa 28 miljoonaa euroa riittää noin 7000 asunnolle.

– Hienoa, että öljylämmittäjät ovat tarttuneet mahdollisuuteen, mutta se ei ole myönteistä, että hallituksen arvio on noin kaukana realismista. Käytännössä hallitus ja ympäristöministeriö ovat haihatelleet siitä, millaisiin lämmitysmuodonvaihdosremontteihin suomalaiset todennäköisimmin päätyvät ja mitä ne maksavat, Otronen sanoo.

Öljylämmitystaloja on 130 000 ja lämmitysmuodonvaihdosremontti maksaa omakotitaloon hyvin todennäköisesti vähintään 10 000 euroa.

Jakeluvelvoite alkaa tänä vuonna

Hallitus väittää, että öljylämmityksestä kannattaisi nyt luopua. Todellisuudessa öljylämmityksestä ei todellakaan kannata nyt luopua. Energia-ala on juuri ottanut tällä saralla historiallisen vihreän loikan uusiutuvan lämmitysöljyn ansiosta. Jakeluvelvoitekin alkaa uusiutuvan lämmitysöljyn osalta jakelijoille juuri tänä vuonna.

– Lämmitysöljyn ei tarvitse enää olla öljyä. Siksi on vanhaa maailmaa ajatella öljylämmityksen olevan erityisen ympäristöä kuormittavaa. Hallituksen tulisi suunnata fokus lämmityslaitteiston sijaan polttoaineeseen. Nykytilanteessa uusiutuvalla lämmitysöljyllä lämmittäminen on ympäristömyönteistä. Vaativat lämmitysjärjestelmänvaihdokset vanhoihin taloihin eivät sitä ole, Otronen päättää.

 

Lisätietoja:
Lämmitysenergia Yhdistys ry
erityisasiantuntija Eero Otronen
puh. 010 617 7414
eero.otronen@ley.fi

Lämmitysenergia Yhdistys on lämmityslaiteasennuksia tekevien liikkeiden urakoitsijajärjestö, jossa on mukana myös alalla toimivia laitevalmistajia, maahantuojia ja energiantoimittajia sekä LVI-suunnittelijoita. Yhdistys on perustettu vuonna 1956 teknillisenä yhdistyksenä, tarkoituksenaan asennusten laadun parantaminen.

www.ley.fi