Sydäntalvella on hyvä hetki tarkistaa, että kotisi lämmitys sekä ilmanvaihto on säädetty oikein. Energiataloudelliset ja keskenään linjassa olevat säädöt pitävät huolen asumismukavuudesta ja pienentävät asumisen ilmastovaikutuksia.
Talvikaudella asuntoon tuleva raitisilma lämpiää eri tavoin käytettävän järjestelmän mukaan. Jos huoneiston ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto, niin kylmä ulkoilma tulee suoraan huoneistoon, jossa se sekoittuu lämpimään sisäilmaan. Tällöin lämmitysjärjestelmä lämmittää kotia ja samalla ulkoa tulleen kylmän ilman mukavuustasolle.
Tulo-poistoilmanvaihdossa lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) siirtää osan rakennuksesta poistuvan ilman sisältämästä energiasta tuloilmaan, mikä pienentää tuloilman lämmityksen tarvetta.
”Modernien ilmanvaihtokoneiden lämmön talteenoton vuosihyötysuhde voi olla jopa yli 80 prosenttia, mikä pienentää kiinteistön lämmitysenergiankulutusta merkittävästi. Lämmön talteenottokennon jälkeen ilmaa lämmitetään vielä usein sähkövastuksella, jotta huoneisiin tuleva ilma on riittävän lämmitä”, selventää asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta.
Tuloilman asetusarvo ja rinnakkaiset lämmitysjärjestelmät säädettävä oikein
Tuloilman asetusarvo määrittää sen, kuinka paljon ilmaa pitää lämmön talteenoton jälkeen vielä lämmittää. Mikäli asetusarvo on liian korkea, ilmaa lämmitetään pahimmillaan niin kuumaksi, ettei se sekoitu kunnolla huoneiston ilmaan, vaan jää katon rajaan, jolloin ilma voi tuntua tunkkaiselta, mikä lisää tuuletuksen tarvetta. Liian korkea asetusarvo johtaa turhan suureen suoran sähkölämmitysvastuksen käyttöön, vaikka kiinteistössä olisi käytössä energiatehokkaampiakin lämmitysjärjestelmiä, kuten lämpöpumppu. Tällöin tuloilman lämpötila kannattaa säätää noin 16–17 celsiusasteeseen.
”Kun tuloilman asetusarvo on tarkistettu, on hyvä tarkistaa kodin rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminta. Eri laitteiden asetukset pitää asettaa siten, että suurin osa lämmityksestä tuotetaan mahdollisimman edullisella ja energiatehokkaalla lämmitysjärjestelmällä, muiden lämmitysmuotojen avustaessa lämmitystarpeen kasvaessa”, Virtanen täsmentää.
Kiinteistön lämmitys voi kokonaisuudessaan koostua useasta rinnakkaisesta lämmitysjärjestelmästä. Tuloilman lämmitys on vain osa kokonaisuutta, jos kiinteistön lämmitys tuotetaan pääosin muilla lämmitysjärjestelmillä, kuten ilmalämpöpumpulla ja sähköpattereilla, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kytketyllä lämpöpumpulla sekä erillisellä sähkövastuksella tai polttokattilan sekä lämpöpumpun tai sähkövastuksen yhteisratkaisulla.
Kun kelit ovat kylmimmillään, rinnakkaisten lämmitysratkaisujen yhteiskäytön sujuvuus tulee parhaiten esiin. Kun yhtä asetusarvoa muutetaan, on muistettava huomioida muutoksen vaikutus muihin järjestelmiin.
Viat korjattava ja lämmönjako tasapainotettava tarvittaessa
Rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien toiminnan tarkastuksen yhteydessä saattaa käydä ilmi, etteivät kaikki laitteet toimi suunnitellulla tavalla. Viat ja puutteet korostuvat etenkin kovimmilla pakkasilla. Mahdolliset viat on yleensä syytä korjata pikaisesti. Mikäli huoltotarve ei ole akuutti, se voidaan siirtää kevääseen tai yhdistää johonkin toiseen määräaikaistarkistukseen.
Talvikaudella on helppo havaita myös se, onko kiinteistön lämmönjakolaitteisto tasapainossa.
Etenkin suuremmissa vesi- tai ilmakiertoisen lämmönjaon kiinteistöissä, joissa on keskitetty lämmöntuotanto, pakkaset voivat tuoda esiin lämmönjaon epätasaisuuden. Selkeät lämpötilaerot eri tiloissa paljastavat lämmönjakoverkoston tasapainotuksen tarpeen. Tasapainotuksen jälkeen olosuhteet tasaantuvat rakennuksen eri tiloissa, ja lämmitysjärjestelmän asetuksia voidaan yleensä pienentää. Kun lämmönjako toimii oikein ja ylikuumien tilojen lämpötilat on saatu tasoitettua, kiinteistön energiankulutus tyypillisesti pienenee.
Sydäntalven vinkit pähkinänkuoressa:
Lisätietoja:
Motiva
asiantuntija Veli-Matti Virtanen
puh. 050 521 1234
Lisää vinkkejä Talotekniikan viestintäfoorumin sivuilla:
Talotekniikan viestintäfoorumi
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.