Öljylämmittäjän asumismenot pysyvät maltillisina tänä vuonna

Vaikka energiamenojen nousu vaikuttaa asumismenoihin, velattoman öljylämmitteisen talon asumismenot laskevat Pellervon Taloustutkimus PTT:n selvityksen mukaan.

 

Asumismenot kasvavat tänä vuonna reippaasti, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimus PTT:ltä tilaama selvitys Asumismenot 2023. Selvityksessä on tarkasteltu asumismenoja kotitalouksien tyypin, asumismuotojen ja kaupunkien suhteen. Asumismenoja verrataan tulokehitykseen.

Selvitys kertoo, että vuonna 2023 asumismenot ovat keskimäärin 6,5 % vuotta 2022 suurempia. Vaikka luku on viime vuotta maltillisempi, se on iso etenkin inflaatiokehitykseen verrattuna. Sen ennuste on tänä vuonna 5,9 %.

Eroja kotitalouksen välillä kuitenkin löytyy, sillä omakotitalojen hoitokulujen kasvu riippuu paljon lämmitystavasta. Lämmitysöljyn ennakoidaan halpenevan tänä vuonna 22 %, mikä helpottaa öljylämmittäjien tilannetta. Velattomassa talossa asuvan öljylämmittäjän asumismenot laskevat jopa 4,7 %, sillä jyrkkä asuntolainakorkojen nousu ei rasita häntä.

– Öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvien tilanne on hyvä siinä mielessä, että öljyn hinta on tullut alaspäin, ja se helpottaa lämmitysmenoja merkittävästi tältä vuodelta. Jos asuntolainaa on, korkojen nousu kasvattaa tietenkin menoja, mutta silloinkin öljylämmittäjän tilanne on huomattavasti parempi kuin esimerkiksi sähkölämmittäjällä, kertoo PTT:n ekonomisti Veera Holappa.

Selvityksen mukaan asuntolainaa lyhentävällä öljylämmittäjällä asumismenot kasvavat 7,5 %. Vastaavasti sähkölämmitteisessä talossa asuvan, asuntolainaa maksavan menot voivat kasvaa jopa 16 %.Öljyn hinta vaihtelee maailmanmarkkinoiden mukaan, ja pitkällä aikavälillä sitä voi olla vaikea ennakoida. Öljylämmittämiseen kohdistuu myös verotuksen kautta hinnankorotuksia. Nämä ovat öljylämmittäjien tulevaisuuden haasteita, Holappa huomauttaa.

– Kotitalouksille merkittävää on se, mihin aikaan öljysäiliöt täytetään. Jos öljysäiliön onnistuu täyttämään silloin, kun hinta on edullinen, sillä pääsee pitkälle, Holappa selittää.

Sähkön hinnassa taas voi tehdä määräaikaisia sopimuksia, joissa hinnan voi lukita vuodeksi tai kahdeksi. Kotitaloudelle hinta on silloin ennakoitavissa. Pörssisähkön hintaan vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan tilanne, ja talvea kohden hinta nousee. Viime talven energiakriisin seurauksena kotitaloudet ovat saattaneet joutua sitoutumaan hyvin kalliisiin kiinteisiin hintoihin, mikä heikentää sähkölämmittäjän tilannetta.

 

Asumismenoihin mahtuu aina yllätyksiä

Asumismenojen kasvussa aletaan olla jo kuluttajan kipurajoilla, sanoo PTT:n Veera Holappa. Korona-aikana kotitalouksille kertyi paljon säästöjä, kun mahdollisuuksia kuluttaa oli vähemmän. Se muodosti puskuria energiakriisiä varten, minkä vuoksi kotitaloudet ovat selviytyneet toistaiseksi.

Nyt voi kuitenkin olla edessä tilanne, jossa etenkin pienituloisemmissa kotitalouksissa säästöt on syöty. Tuleva talvi voi olla huomattavasti edellistä haastavampi.

– Viime talvena energian hinta nousi erittäin paljon. Se vaikutti moneen kotitalouteen ja merkitsi tuntuvaa menojen lisäystä. Kun siihen lisätään korkojen nousu, kokonaisuus kiristi kotitalouksien tilannetta kovasti. Nyt ainoastaan kaukolämmön hinnan nousuvauhti on kova, mutta sähkön ja lämmitysöljyn hinta on laskusuuntainen. Se helpottaa tulevaa talvea heille, joilla korkomenot kasvavat entisestään, Holappa sanoo.

PTT:n selvityksessä öljyn hinnan ennakoidaan vuonna 2024 nousevan maltillisesti 6 %. Kun menojen nousu kiihtyy muutenkin, voi öljylämmittäjää mietityttää oman talon lämmitysmuoto ja sen kustannukset. Sopivin lämmitysratkaisu on aina talokohtainen.

– Eläkeläisellä oman arjen toimeentulon turvaaminen voi olla järkevämpää kuin säästöjen käyttäminen energiaremonttiin. Tilanteessa, jossa esimerkiksi syrjäkylillä vanhaan taloon ei ole helppoa löytää uusia asukkaita, investointi ei välttämättä ole kannattava, pohtii Holappa.

Poliittisia päätöksiä asumisen kustannuksiin voi tulla muutenkin kuin lämmitysmuotoon liittyen: myös energiatehokkuus esimerkiksi asuntojen eristämisen kautta liittyy aiheeseen. Se voi aiheuttaa remontointivaatimuksia, jotka nostavat asumisen kustannuksia.

Yllätyksiä asumismenojen kanssa sattuu jokaiseen vuoteen. Holappa huomauttaa, että ympäristönäkökulmien puolesta voi lähivuosina tulla muitakin poliittisia päätöksiä, esimerkiksi jätteiden huoltoon ja kiinteistöveroon liittyviä korotuksia, jotka voivat korottaa asumismenoja. Vaikka muutokset olisivat yksittäisinä pieniä, useammat korotukset voivat muodostua vuositasolla merkittäväksi summaksi.


PTT:n selvityksen lähtötiedot

Tyyppiomakotitalo on 120 m2:n kokoinen, 30 vuotta vanha puutalo. Tontti on oma, kooltaan 1 200 m2.

Lämmitysmuotoina öljy (2 500 l/v) ja käyttösähkö (5 000 kWh/v) tai sähkö­lämmitys (20 000 kWh/v sis. käyttösähkön).

Kiinteistöveron perusteina tontin verotusarvo 29 319 € ja rakennuksen verotus­arvo 78 915 € vuonna 2022.

Hoitokuluihin on laskettu myös kiinteistövero, korjaukset sekä vesi- ja jätemaksu. Ulkotyöt yms.
on jätetty laskelmien ulko­puolelle.

Lainanlyhennykset on huomioitu selvityksessä. Oletuslyhennystapana annuiteetti eli muuttuva tasaerä. Korkotason muuttuessa kuukausierät muuttuvat ja laina-aika on muuttumaton.

 

Teksti Emilia Käsmä