Kannattaisiko valtion panostaa voimakkaammin uusiutuvaan biopolttoöljyyn?

Öljylämmitteinen pientalo on energiatehokas ja säännöllisesti huollettuna myös vähäpäästöinen. Uusiutuvat lämmityspolttoaineet ja rinnakkaiset lämmitysratkaisut tekevät öljylämmityksestä kilpailukykyisen vaihtoehdon niin tänään kuin myös tulevaisuudessa.

Noin 15 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista lämmittää kotiaan öljyllä. Harvaan asutussa ja ankaran ilmaston maassa järkeviä vaihtoehtoja öljylämmitykselle on kaikissa kohteissa vaikea löytää. Mikäli lämmitysjärjestelmän haluaa kokonaan vaihtaa, on esimerkiksi maalämpöön siirtyminen 4–5 kertaa kalliimpaa kuin öljylämmitysjärjestelmän päivittäminen uudella öljykattilalla. Monissa öljylämmitystaloissa on yleensä myös pienet tekniset tilat, joihin on vaikea sijoittaa korvaavaa tekniikkaa. Koko lämmitysjärjestelmän vaihto yksittäiselle pientalolle on hinnaltaan 20 000–30 000 euron suuruinen urakka.

Suomalaisista öljylämmittäjistä yli 30 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja yli 40 prosenttia yli 70-vuotiaita. Enemmistö nykyisistä öljylämmittäjistä on siis eläkeiässä. Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa asuvien eläkkeensaajien keskimääräinen kuukausittainen kokonaiseläke oli vuoden 2018 lopussa 1680 euroa. Minkä suuruisen kunnostusavustuksen eläkkeellä oleva öljylämmittäjä tarvitsisi valtiolta, että hän pystyisi tekemään 25 000 euron lämmitystapamuutoksen?

Öljylämmitteiset talot edustavat lisäksi vanhempaa kiinteistökantaa ja moni niistä sijaitsee haja-asutusalueella. Öljylämmittäjien määrä on pienentynyt viimeisen 10 vuoden ajan vapaa- ja markkinaehtoisesti noin 5 000 asunnon vuositahtia. Tiedoksi poliitikoille ja virkamiehille, jotka suunnittelevat toimenpiteitä öljylämmityksestä luopumiseksi, että nykyvauhdilla viimeinen öljykattila sammuu vuonna 2045.

Biopolttoöljyn jakeluvelvoite alkaa lämmityspolttoöljyn jakeluyhtiöillä vuoden 2021 alusta kolmen prosentin biokomponentin osuudella. Asetettu tavoite on 10 prosentin osuus vuonna 2028. Kun 150 000 öljykattilaa olisi vielä tällä hetkellä valmiina käyttämään uusiutuvaa biopolttoöljyä, ei nykyhallituksen ympäristöpolitiikastaan käyttämää ilmaisua ”kunnianhimoinen” voi tässä yhteydessä valitettavasti lainata.

Valtion tulisi pikaisesti panostaa biopolttoöljyn lisäämiseen öljylämmityksessä! Käytettävästä polttoaineesta esimerkiksi alkuun kolmasosa ja myöhemmin puolet voisi olla uusiutuvaa biokomponenttia. Tällöin verotuksen tulisi koskea vain käytettyä fossiilisen polttoöljyn osaa. Tällä toimenpiteellä valtio tukisi öljylämmittämisestä luopumisen sijaan öljylämmittämisen päästöjen vähenemistä. Luopumiseen suunnatut tuet eivät valuisi markkinahintoihin, eikä valtio jäisi ilman verotulojaan.

Biopolttoöljyä odotellessa hyvää kesää kaikille!

Eero Otronen
eero.otronen@ley.fi

Julkaistu Lämmöllä-lehdessä 2/2020.