Ongelmien edessä insinööri keksii keinot

Suomen hallitusohjelma tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Sähkön- ja lämmöntuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.
Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä ja öljylämmitteisiä kiinteistöjä kannustetaan muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla. Lämmitykseen ja työkoneisiin tarkoitettua kevyttä polttoöljyä tulee korvata vuodesta 2021 alkaen biopolttoöljyllä, jonka osuus kasvaa asteittain 10 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä.

Tarve toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja lämpötilan pitämiseksi Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa 1,5 asteen nousussa voi aiheuttaa unettomia öitä meistä monelle. Öljylämmittäjää mietityttää mitä suunnitelmat tarkoittavat hänelle. Toimiiko nykyinen laitteisto biopolttoöljyllä vai pitääkö tehdä muutoksia? Pitääkö nykyisestä lämmitysjärjestelmästä tosiaan luopua vai voisiko siirtyä uusiutuvaan polttoaineeseen lämmityksessä?

Hiilidioksidipäästöjä sekä vähennettävä että sidottava

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on kiistatta tärkein toimi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Päästöjä vähennetään siirtymällä uusiutuvaan energiaan, parantamalla energiatehokkuutta ja sitomalla hiiltä ilmasta eri tavoin.

Hiilidioksidia voidaan kierrättää, säilöä maaperään tai sitä voidaan poistaa ilmakehästä metsiä istuttamalla ja suojelemalla. Yhä useampi on herännyt todellisuuteen, että konkreettisia toimia on tehtävä nyt. Tietoisuus omista kulutusvalinnoista kasvaa, kun valintojen päästöt tehdään näkyviksi – esimerkiksi ravintolassa tilatessaan ruoka-annosta.

Hiilensidonta ilmakehästä on myös merkittävä keino päästöjen vähentämisen lisäksi. Muistamme koulusta hiilidioksidikierron eli kuinka hiilidioksidia vapautuu ilmakehään ja kasvit yhteyttämällä sitovat hiiltä ilmakehästä kasvaessaan. Teollistumisen ja fossiilisten polttoaineiden käytön myötä ilmakehään on päässyt enemmän hiilidioksidia kuin mitä on palautunut takaisin kiertoon. Viimeisen parin sadan vuoden aikana ilmakehään on päässyt hiilidioksidia enemmän kuin voimme vuosittain vähentää päästöjä.

Hiilidioksidista tehtävät synteettiset polttoaineet yhtenä ratkaisuna

Sanotaan, että ongelmien edessä insinööri keksii keinot. Hiilidioksidista voi jo tehdä esimerkiksi synteettisiä polttoaineita. Vesi muutetaan hydrolyysin avulla hapeksi ja vedyksi, joka yhdistetään ilmakehästä otetun hiilidioksidin kanssa. Näin syntyvät metaani, metanoli ja dimetyylieetteri varastoidaan ja voidaan käyttää energiana mm. liikenteessä, lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Hydrolyysiin tarvitaan paljon energiaa, jonka toki tulee olla uusiutuvaa.

Tämä on yksi esimerkki energiasektorin kehityksestä ja varmasti muutamien vuosien päästä meillä on lisää keinoja korvata fossiilisia polttonesteitä. Nestemäiset polttoaineet käyvät jo olemassa olevaan infrastruktuuriin, esimerkiksi öljylämmityslaitteistoon. Kokonaan uusien energian jakeluverkkojen rakentaminen on merkittävä kustannus yhteiskunnalle, samoin lämmitysjärjestelmän vaihtaminen pientaloasukkaalle.

Kun rahaa ei ole rajattomasti, haasteeseen tulee löytää omaan tilanteeseen sopiva luova ratkaisu yhdistämällä erilaisia keinoja. Mikäli ei voi vaihtaa täysin uusiutuvaan, voi huolehtia energiatehokkuudesta ja kompensoida fossiilisen polttoaineen päästöt vaikka metsityshankkeiden kautta.

Laura Lampola
Johtaja, suoramyynti,
St1 Oy

Julkaistu Lämmöllä-lehdessä 1/2020.