Ilmastonmuutos ja se tavallinen kansalainen

Tällä ja seuraavilla vuosikymmenillä tehtävät valinnat määrittelevät sen, millaisen jäljen me maailmaan jätämme. Jotta ilmaston lämpenemistä voitaisiin hidastaa EU:n määrittelemälle tasolle, vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava 39 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Suomessa tieliikenne aiheuttaa noin kuudesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Tämän päivän kalusto liikkuu teillä vielä pitkään. Siksi polttomoottoreiden päästöjä vähentävät ratkaisut vaikuttavat olennaisesti hiilijalanjälkeemme.

Itse ajan noin 25 000 kilometriä vuodessa. Jos käyttäisin tavallista dieseliä, hiilidioksidipäästöjä tulisi tästä ajomäärästä noin 4 400 kiloa. Kun tankkaan autooni uusiutuvaa, jätteistä ja tähteistä valmistettua uusiutuvaa dieseliä, päästöt tippuvat yli 90 prosenttia. Laskennallisesti polttoainelaadun vaihdos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vähennän päästöjä 20 Euroopan lennon verran vuodessa. Vaikutus on siis merkittävä.

Vuonna 2018 jalostamillamme uusiutuvilla tuotteilla vähennettiin kasvihuonekaasupäästöjä 7,9 miljoonalla tonnilla, mikä vastaa kolmen miljoonan henkilöauton poistamista liikenteestä kokonaiseksi vuodeksi. Tämä on enemmän kuin koko Suomessa on henkilöautoja.

Ratkaisuna yhteinen, jaettu vastuu ja mahdollisuus

Nykyisin puhutaan myös ilmastoahdistuksesta. Ilmastonmuutos on globaali, äärimmäisen laaja ja kompleksinen ilmiö. Kuluttajia muistutellaan milloin mistäkin – öljyn käytöstä lämmityksessä, yksityisautoilusta, lentomatkoista, muovipulloista – mutta mitä merkitystä lopulta on yhden ihmisen tai yhden maan päästöillä?

Kyseessä on yhteinen, jaettu vastuu ja mahdollisuus. Tutkijat ja ilmastoasiantuntijat mittaavat ilmastonmuutoksia, selvittävät niiden syyt ja vaikutukset, päättäjät EU:ssa ja valtiotasolla pohtivat mekanismeja, joilla päästöjä voidaan suitsia. Yritykset vastaavat omista päästöistään ja niiden neutraloinnista joko teknologian tai päästökaupan avulla. Kuluttajat saavat tutkittua tietoa omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja valitsevat omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivat keinot. Ei se tämän monimutkaisempaa ole.

Koko keinovalikoima käyttöön

Tuloksia ei synny hetkessä, eikä ole olemassa yhtä parasta tapaa hoitaa ilmastoa. Tarvitaan koko keinovalikoima sähköautoista hiiliviljelyyn ja esimerkiksi lämmitysenergian käytön tehostamiseen. Paljon autoilevan helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä on – kuten edellä kuvattiin – valita auton menovesi fiksusti. Neste MY uusiutuva diesel on tähän räätälöity vastuullinen vaihtoehto. Se valmistetaan 100-prosenttisesti jätteestä ja tähteistä. Neste MY maksaa sadalla kilometrillä vain euron enemmän kuin tavallinen diesel.

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lisääntyy varmasti, kunhan kuluttajat saavat riittävästi tietoa niiden eduista ja käyttötavoista. Kysynnän lisääntyessä niiden tarjonta kasvaa, vaikka jakelun laajennus edellyttääkin merkittäviä panostuksia alan toimijoilta. Myös valtiovallan toivoisin suosivan päätöksissään enemmän uusiutuvien tuotteiden käyttöä.

Myös öljylämmittäjän lämmönlähde muuttuu koko ajan ympäristöystävällisemmäksi ja tehokkaammaksi. Niin sanotun jakeluvelvoitelain mukaan polttoaineiden jakelijoiden tulee lisätä vuoden 2021 alusta alkaen kolme prosenttia biopolttoöljyä käytettävään kevyeen polttoöljyyn. Jakeluvelvoite kasvaa prosenttiyksikön verran vuosittain. Vuonna 2023 sen tulee olla vähintään 5,0 prosenttia, vuonna 2026 vähintään 8,0 prosenttia ja vuonna 2028 ja sen jälkeen vähintään 10,0 prosenttia.

Suunta on siis oikea, sekä liikenne- että lämmityspolttoaineiden osalta.

Kari Jaanila,
Asiantuntija ja tuotepäällikkö,
Neste Oyj

Julkaistu Lämmöllä-lehdessä 3/2019.